suunnittelua

 Tilasimme Pitopalvelusta (Pitokauha) ruoan ja kahvit sekä kaakun. Laitoimme pöydät myös kauniisti. Etenkin naiselle tärkein ja isoin yksityiskohta on puku. Olihan päivä tärkeä. Silloin pitää näyttää nätiltä ja mies komealta. Boleron ja silkkikengät voi halutessaan värjätä myöhemmin ja miehen pukua voi käyttää myöhemminkin.

  

  

Kampauksen loihti Ihana kampaaja 

Piia. Minulle tehtiin myös koekampaus, mikä oli oikeasti "nappivalinta." Piia sai heti idean siitä millainen kampaus olisi. Vaikka hiukseni ovat lyhyet, niihin saatiin nutturamaista kiharamaisuutta ja juhlavuutta. Hiuksiini lisättiin myös upeita hiuskoristeita. Mielestäni kampaukseni oli mielettömän upea! Meikin tein itse.

Siskoni Hanna toimi kaasona ja poikani Toni Jarkon bestamanina. Hiukan harmitti hääohjelma ja jäin miettimään, että miten ihmiset viihtyivät. Jotain pientä kommellusta sattui, mutta kaikin puolin kaikki meni hyvin ja siskoni kokosi tilanteen loistavasti. Ilman häntä ei oltaisi pärjätty.

Bändiä meillä ei ollut, vaan Henna, joka jo vuosi sitten kutsui itsensä soittamaan häihimme, kun leikittelimme naimisiinmeno ajatuksella :). Hän siis hoiti musiikin. Hän laulaa ja soittaa niin kauniisti. Muitakin esiintyjiä toki oli. Veljeni 6-vuotias Iida lauloi Pikku pupunen. Siskoni 1,5-vuotias Aada soitti flyygeliä ja mieheni 5-vuotias tytär Fanni tanssi samalla. Hän myös sanoi, että Aada soittaa kauniisti :)

Säätiedotuksen mukaan hääpäivän piti olla kaunis. Kaunis päivä kuitenkin siirtyi päivällä eteenpäin ja vihkimisen jälkeen saimme pienen raekuuron. Taivaan Isä heitti omat riisinsä :) Päivä oli kuitenkin ihana.

       

Askartelua ja koristelua

Kerroinkin ennemmin, että järjestimme pienet yllätyshäät lyhyellä varoitusajalla ja ennen kaikkea pienellä budjetilla. Olin tuolloin ollut kauan osa-aikaisessa työssä, joten suuret megahäät eivät tuntuneet tässä vaiheessa omilta vaikka miehelläni onkin koko aikainen työ. Toki mielellämme olisimme kutsuneetkin enemmän läheisiä vieraaksi. Itse ehkä enemmän viihdyn isommassakin ihmisväessä, mutta mieheni ei niinkään erityisemmin nauti huomion keskipisteenä olosta tai vieraspaljoudesta,  joten yllätyshäät tuntuivat hyvältä idealta. Meidän tyyllimme sopii myös ihmisten yllättäminen.

Vaikein tehtävä oli rajata vieraat. Kutsuimme siis ainoastaan läheisimmät ja joitakin työkavereita. Vaikka H-hetkeen oli vähän aikaa, siitä huolimatta lähetimme tai annoimme kutsukortteja, kuten jo ennemmin kerroin.

Hääkoristeet, vieraskirjan, kukka-asetelmat olemme itse tehneet. Värivalinta on mieheni, raikas keväinen. Kevättä kohde kun oltiin menossa.
 

 

Yhdessä tapeteista puuhastelimme vieraskirjan kirjansidontaohjeella. Hieno tuli :)

Sivut ovat erilaiset ja niihin sai kirjoittaa meille terveiset.
 

Kukka-asetelmaharjotelmaa. Teimme myös ne itse. Tulppaanin tilalle tuli krysanteemi,
tulpaaneja kun ei ollut saatavilla. Koivu on nätin näköistä kasattuna maljakon pohjalle.

Kynttiläkippo kurkkupurkista.
 

Olimme useamman päivän pitäneet koivunoksia maljakossa, että niihin tulee lehtiä.
Krysanteemien kanssa ne laitettiin pikkumaljakoihin ja narulla ikkunalle roikkumaan.



 

 

Askartelua, askartelua

Siitä on pari vuotta, kun tutustuimme hassulla tavalla toisiimme. Huhtikuussa oli sen aika, kun sanoimme toisillemme tahdon.

Häämäteema oli varsin salaperäinen. Järjestimme yllätyshäät, joista ei monikaan tiennyt mitään. Ainoastaan muutama ystävä ja sisokoni. Facebookkiin perustumme oman ryhmän, jossa kävimme salaista kirjeenvaihtoa koskien suunnittelua. Otimme tietoisen riskin emmekä edes kertoneet vanhemmillekaan, emmekä joillekin parhaille ystävillekään. Sitten piti keksiä juoni, miten saada väki paikalle. Päätimme viettää kihlajaisia, jotka oli jäänyt viettämättä. Osa tuli siis sinne ja osa mieheni synttäreille. Jotkut toki arvasivat mistä on kyse. Meillä on vino pino kortteja, joissa lukee: "Onnea Kilhlaparille" :)

Häävalmisteluihin kuului tietysti askartelu. Niinpä tein yhdessä mieheni kanssa kutsukortit ja karkkirasiat. Karkkirasiat on tehty tapeteista ja kutsukortit niistä mitä kotoa löytyi. Rasioihin tuli vielä runot tai mietteet.  Karkkirasioden sisälle tuli silkkipaperia ja ihana iso vaahtokarkkimansikka, nam. Se kun sopii lähes kaikille erityisruokavalio ihmisille.

 Ohuelle tapetille tulostaminen onnistui hyvin ja mielestäni tuli nättejä mietelause- / runokortteja.

Tapetti taipuu moneksi, vaikkapa karkkirasioiksi.
Kortit tulivat näiden rasioiden sydämen muotoisten liuskojen alle, sisälle kun niitä ei saanut aseteltua mitenkään järkevästi.

 

Karkkirasiat valmiina.
 

Karkkirasioissa käytetty kaava on ystävänpäiväaskartelua ja löytyi Askartelun pikkujättiläinen kirjasta.
Kirjan on kirjoittanut Pirkko Niemistö.



Kutsukortteja tein kahta eri väriä, mutta tyyli säilyi molemmissa samana. Materiaalit löytyivät kaikki kotoa.

 Tarkoituksena, kun oli päästä mahdollisimman edullisesti.